Huomasin viime torstaina työajosta palatessani ja ajopäiväkirjaa täyttäessäni,että onkin maaliskuun 18.päivä.Minun piti valtionautossa istuessani vähän aikaa miettiä ennenkuin tajusin,millä tavalla päivä oli merkittävä???
Tuona päivänä olin kirjoitellut blogiani viisi kuukautta.
Tämä silloin aloittamani,tänään näytölle ilmestynyt kirjoitus on kolmaskymmenes kahdeksas harmaasta päästäni ulosheittämäni teksti.
Minut oli alunperin blogimaailmaan houkutellut suunnittelemani ja varaamani matka Irlantiin,Dublin:iin.Olin suunnitellut matkustavani rakkaani kanssa Dubliniin ja toivoin pääseväni tutustumaan Guinness:in panimoon ST.Jamessissa.Tuo ihmissuhde kuitenkin loppui ja muutti täysin suunnitelmani!
Täällä googlettamalla olin törmännyt MaaMaa:n sivustoon ja alkanut lukea sitä aktiivisesti.Kirjoittelihan neitokainen Irlannista ja Guinnness:in kotimaasta.
Olen tänään muistaakseni samoillut kahdeksisen kuukautta näillä sivustoilla.Tällä hetkellä seurailen muutamaa kirjoittajaa säännöllisen satunnaisesti.MaaMaa:n kirjoitukset on ihan pakko aina lukea!!!
- - -
Tässä minun nettikirjoittelussani alkaa näkyä kyllästymisen merkkejä.
Minä en saa kirveelläkään,parhaalla tahdollakaan tästä sitä,mitä haluan?
Minun kirjallinen tajunnanvirtani,runoiluni ja rehellisyyteeni ei ole vienyt haluamallani tavalla elämääni eteenpäin,eikä ole tuonut yhtään ihmistä tarpeeksi lähelle tai lähestymään minua aidosti.
Olen paremminkin onnistunut pelottamaan pientäkin kiinnostusta kirjoituksiini osoittaneet ihmiset provosoivalla päällekäyvällä kirjoitustyylilläni pois.
Haluamani kaltaista vuoropuhelua vähäväkisten lukijoitteni ja ajatusteni kanssa ei ole syntynyt.Minä haluaisin tuntea itseäni ja ottaa oppia elämässä tekemistäni virheistä.Minä haluaisin kasvaa pystyäkseni parempaan ihmisuhteeseen.
Odotukseni olivat,että täällä minua opetettaisiin ja ojennettaisiin kasvussani kohti parempaa minuutta,ihmisyyttä,miehisyyttä ja yhteiskuntakelpoisuutta.
Haluaisin todella oppia tuntemaan normi-ihmisyyden lainalaisuudet ja ilmenemismuodot!
Mielessäni herää vääjäämättä kysymys,olenko jo niin sanottu lost cause,damage goods???
Vain ihan muutama saamani kommentti on ollut minusta ollut ajatuksia herättäviä ja saanut pohtimaan syvällisesti itseäni.
- - -
Tällä hetkellä koen tämän nettipäiväkirjailun samalla tavalla sosiaalipornoksi kuin jonkun tositeevee-ohjelman.
Täällä parempien ihmisten varjot käyvät lukemassa tämän satulatuolissaan rohjottavan miesraukan tekstejä pilkallisesti salassa hihitellen,eivätkä pelkureina uskalla jättää mitään merkkejä käynneistään.
Nämä piilostaan kurkkijat lähettävät jostakin anonyymista email-osoitteestaan halventavan piikittelyviestin yrittäen pahoittaa mieleni.
Olen saanut voimakkaasti sukupuolisidonnaisia "rasistisia" viestejä sähköpostiini kommentoiduttani MaaMaa:n erittäin hienoa blogia ja aikaisemmin myös A-K:n blogikommenteistani.
Pyydän anteeksi provosoitunutta,sarkastista ja vihaista tekstiäni !!!
- - -
Happamia,sanoi Kettu ... Sour Grapes !!!
inhottavaa, että olet saanut ikäviä sähköposteja ja anonyymeja kommentteja ... :(
VastaaPoistaOlen aikaisemminkin sanonut, mutta sanon taas: joskus voi olla liian aktiivinen etsimään, liian halukas löytämään ja sitten ei huomaakaan ehkä jotain päivänselvää. En tiiä.
Blogimaailmasta ei varmaan ihmissuhdetta löydy, ellei käy ihan uskomaton tuuri. Ehkä oletit bloggailun antavat jotain muuta, kuin vain foorumin missä voit kirjoitella mietteitäsi, ja siksi olet tähän nyt pettynyt. Jos kirjottaminen on kuitenkin veressäsi, kuten vaikuttaa olevan, niin kirjottelehan nyt vielä kuitenkin ihan vain kirjoittamisen huviksi :)
Ja elä menetä sitä toivoa! Kyllä se sieltä sitten tulee kun kaikkein vähiten olettaa/odottaa! :)
En minä,MaaMaa,koe oikeasti olevani liian aktiivinen,en vaan jaksa,viitsi,halua sensuroida sanomisiani,tekemisiäni,olemustani...
VastaaPoistaTässä Mie oon !!!!
Rehellisyys ja aitous kaikessa on miun motto!!!
En minä täältä "ihmissuhdetta" etsi,vaan oikeita aitoja ihmisiä ilman kaiken peittävää katkeruutta ja raskasta menneisyyden taakkaa... Ihmettelen,missä on näiden ihmisten rohkeus elää tätä elämää sellaisena kuin se on???
Ei kukaan voi elää tätä elämää puolestasi !!!
Ystävä on minulle liian konkreettinen ja henkilökohtainen asia löytääkseni niitä täältä...
Ystäviä miulla on ihan tarpeeksi tällä hetkellä,kaikki he tuntevat minun tyylini elää ja lähestyvät minua ja/tai minä otan yhteyttä kun siltä tuntuu???
Olis vaan mukavaa löytää itselleni samankaltainen ihminen kuin siun Hani on??? Ihminen joka ottaa sinut sellaisena kuin olet hetkessä,eikä odota siulta mitään ja antaa sinun olla niinkuin olet...
Nyt väsyttää!Olen korjannut kameroita koko päivän ja hartiat on siksi jumissa!
Nyt lähden lähettiajoon ...
Sinä olet Ystävä minulle ja toivon,että joskus tavataan nokatusten : )
Tulkaa joskus Hanin kanssa tänne Syvään Itään,niin esittelen teille "työtäni" ja kotikaupunkiani!!!
-IsoMies-
Kiitos kutsusta :) Eiköhän me joku kaunis päivä kierretä suomeakin!
VastaaPoista