
Oho ja taas on torstai.Huomenna on työviikon viimeinen päivä.Päivällä töissä oli mielessä vaikka mitä mistä kirjoittaa? mutta nyt illemmalla tämä ei kyllä oikein oikeesti huvita.
Luin tuossa päivällä MaaMaan blogia.Minua jännitti tosi kovasti Maamaan puolesta ja toivoin että kaikki sujuu hänen läheisellään hyvin.Olisin halunnut tuoda julki hengessä mukanaoloni kommentillani hänen nettipäiväkirjassaan.Minä en vaan uskaltanut niin tehdä viimeaikoina kohtaamani tekopyhyyden takia.
Maamaahan tahtoisin tutustua paremmin sillä hänellä tuntuu olevan arvot kohdallaan. Terve elämännälkä vie eteenpäin ja kannattelee yli pikku karikoiden.
Olen huomannut että joillekin kaikki negatiivinen on elämässä käyttövoimana.Ihmiset eivät osaa elää,jos elämä menee tavallisen hyvin.Suru ja vastoinkäymiset ovat jotakin missä pitää rypeä jatkuvasti.
Minua on sanottu negatiiviseksi,surulliseksi ja ilottomaksi.Minulla menee kuitenkin pikku elämässäni tosi hyvin,jos ei rapisevaa terveyttä eikä tiukkaa taloutta ajattele.
Perusluonteeni on vaan hiljainen tarkkailija. Mielelläni katselen, kuuntelen ja koen asioita sivusta silti voimakkaasti myötäeläen.Nuorempana hyppäsin kyllä usein piirin keskelle epävarmuuttani peittäen hyppien hölmöilemään,mutta senkin tein vaan sosiaalisten taitojen puutteessa.
Perusilmeeni on kyllä ulospäin hyvinkin vakavanoloinen,mutta kyllä minussa asuu oikeesti semmoinen ilkikurinen pikkupoika,Ville Vallaton.Huumori ja nauru on minun elämäni polttoaineita ja niistä saan voimaa kohdata harmaan,tavallisen arjen.
Toisaalta taidan olla niinkuin sirkuspelle areenalla valonheitinten loisteessa kutittamassa kikattavaa naurua esiin ihmisten kasvoilta.Minulle on vain maalattu valkoisiin kasvoihin kyyneleitä valuvat silmät ja alaspäin kääntyneet suupielet.
Nyt on takki tyhjä ... Mitään ei tule enää ulos ...
Hyvää Yötä Nyt, Tämä Sähkönäsihisevä Maailma :)
Kiitos kivoista sanoistasi minusta! Tunnen itseni aika lailla tuonlaiseksi,sitä mitenkään ylpistelemättä. "Terve elämännälkä vie eteenpäin ja kannattelee yli pikku karikoiden."
VastaaPoistaKiitos, että läheiseni on ollut mielessäsi. Suureksi helpotukseksi voin huokaista, että hän on toipunut uskomattomalla vauhdilla leikkauksesta. Vielä on matkaa toipua henkisestikin, mutta uskon lujasti, että ylöspäin ollaan menossa. :)
Mielestäni vaikutat positiivisesti negatiiviselta. Ihan pelkästään jompaa kumpaa ei kai voi olla. Ja mielummin noin päin kuin negatiivisesti positiivinen. (mitä se sitten tarkoittaakin) ... :)