Huomenna on onneksi taas työviikon viimeinen päivä, perjantai. Viime viikko oli tähän viikkoon verrattuna jäiden polttelua. Tytär oli tutustumassa työelämään työpaikallani viime tiistain ja keskiviikon. Kysyin keskiviikkoiltapäivällä,mitä mieltä hän oli työstäni? Neiti tokaisi siihen tutulla sukumme sarkastisella tyylillä,"Leppoisaa, eikö teillä kenelläkään ole kiire?" ja naurahti hymyillen iloiten päälle.
Tämä viikko on kaikenkaikkiaan ollut ihan toisenlainen.Joka päivä olen istunut vähintään 2-3 tuntia kumipyörien päällä,enkä ole ehtinyt tehdä yhtään niitä hommia, mitä maanantaiaamuna töihin tullessa suunnittelin? Eilen en edes ehtinyt syödä päivällä ja olin kämpilläni vasta puolen 7 jälkeen.
Tällä viikolla satoi ensilumi. Lunta satoi maahan vain muutama vaivainen sentti, mutta kostea sateen räntäinen sää liukastutti tiet aina iltaisin.
Minä en kykene kipeällä kädelläni vaihtamaan autooni talvirenkaita,niinpä minun piti pyöräillä töihin tiistaiaamuna.
Pakkasyön jälkeen pyörätiet olivat pöperöjäässä. Hitaasti matkaa tehden peppu naulittuna satulaan ajoin varovasti työmatkani.Seikkailu ei kestänyt kuin 40 minuuttia, mikä oli kyllä ihan yllätys!!!
Tänään aamulla minulla oli hieronta työpaikallani.Hieroja sanoi,että yli kuukausi sitten satuttamani olkapää tuntui kosketuksella kuumalta ja oli myös vähän sinertävä.
Eilisten rasitusten jälkeen kotiinpäästyäni sitä kyllä vähän pakotti ja poltteli.
Ensi tiistaina ortopedi tutkii, pitääkö olkapää leikata?
Kello on näköjään jo 10 minuuttia perjantain puolella, eikä minua väsytä yhtään!
Huomenna kämpille päästyäni pitää varmaan rauhoittaa mieltä muutamalla guinness-tuopillisella. Tyhmistinkään en meinaa avata vaan istun varmaaan tässä nenä kiinni näytössä osan aikaa. Sohvalle taidan tehdä pilvenpaikan ja kuunnella jotain klassista musiikkia.
Tämä tais olla tässä,
Hyvää Yötä Maailma ; )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.